Ihan ensiksi terkkuja niille, joita asia huolestutti: Olen hengissä ja täällä on lämmintä!
Eilen nukuttuani kohtalaisesti heräsin Etelä-Amerikan kartalta. Molemmilla puolilla kuorsasi perusmies ja punainen aurinko väritti Brasilian joet. Ylitimme Rio de Janeiroa pohjoisesta. Osa joista muistutti puun juuristoa, osa arpea tai tuhatjalkaista.
Pilvien yläpuolella näytti samalta kuin Suomessa nyt. Lumikasoja, eri sävyissä. Luonto toistaa itseään, ja silti tuntuu, että sitä on mahdoton käsittää. Sieltä ylhäältä näki kaiken eikä paljoakaan. Piirtelin jokien ääriviivoja lehtiöön ja mietin, että mitä mä täällä teen. Enkä ole lopettanut miettimistä.
-
Buenos Aires on sekoitus vanhaa Eurooppaa, Etelä-Amerikkaa, Villiä länttä ja mitä vaan haluaa nähdä. Valitin hautausmaalla tapaamalleni baskille, etten ymmärrä tätä kaupunkia. Yleensä inhoan lokeroimista, mutta täällä matkasta uupuneena olin närkästynyt kun en osannut purkittaa. Toisaalta, mikä sen parempi alku uudelle ystävyydelle! Luulen että tutustuminen jatkuu vielä pitkään. Ainakin ruutukaava vaatii lämmittelyä. Minkä takia selkeään maisemaan eksyy? Sen sijaan baskin kanssa ystävystyimme heti. Kannattaa kysyä kelloa sympaattisilta eläinlääkäreiltä.
Seuraavana päivänä olin sopeutunut. Kävelimme Ikarin kanssa barrio Palermossa, jonne haluan muuttaa. Toistaiseksi asun vähän liian Rolls Royce –alueella, kimppakämpässä, jonka omistaa hiljainen nuorimies Gonzalo. Äidit ja tädit hääräävät täällä yötä päivää. Huoneeni on kaunis, mulla on kirjoituspöytä ja ranskalainen parveke. Keittiö on turkoosia kaakelia, kylpyhuoneet vihreää ja roosaa. Muissa makuuhuoneissa asuu brasilialainen pariskunta ja salaperäinen nainen. En ole varma onko häntä olemassa. Alhaalla kaahaavia takseja, ylhäällä melkein pilvenpiirtäjiä.
Tullessani unohdin hankkia Gonzalolle tuliaisia. Hätäpäissäni yritin ostaa erään jyväskyläläisen hapankorput. Pakettikin olisi ollut ihan täydellinen: mallin oli kehittänyt isoisäni tai isoäitini äidin tai isän täti tai setä. Jyväskyläläinen ei suostunut myymään. Hetken painostuksen jälkeen hän lupasi lahjoittaa Fazerin patukan, mutta livisti matkalaukkuhihnalla! Kerroin Gonzalolle: No tengo nada para ti, mis chocolates son desaparecidos! (Minulla ei ole sinulle mitään, suklaani ovat kadonneita!)
-
Tänään liikuskelin kadulla 12 miljoonan ihmisen kanssa. Aina välillä pistäydyin italialaiseen kuppilaan ja tilasin asioita juustolla: tostadaa, pizzettaa ja piirasta. Lounas täällä maksaa kahdesta viiteen euroa ja annokset ovat valtaisia. Odotan kauhun sekaisella kunnioituksella tapaamistani kuuluisan pihvin kanssa.
Kantapaikassa tutustuin miellyttävään kalifornialaiseen. Kävimme lounaalla puhumassa huonoa castellanoa. Daniel oli tullut Buenos Airesiin jäädäkseen, ainakin kunnes valmistuisi shakkimestariksi. Ihmiset tulevat tänne mitä erikoisimmista syistä. Kun kysyy, miksi juuri Buenos Aires, kukaan ei osaa vastata. Kun kysyy, mitä he pitävät kaupungista, kaikki nyökyttelevät epätietoisen näköisinä.
Huomenna alkavat kielitunnit ja tiistaina työ Hecho en Buenos Aires -lehdessä. Jostain pullahti herra jonka kanssa yritän suunnitella valokuvaprojektia kadulla elävistä ihmisistä.
Ulkona sataa tosi rajusti. Menen nukkumaan ja ikävöin pikkuisen.
Hei Tinja sinne! Ihanaa että alotit tän blogin mun syntymäpäivänä! (Itsekeskeinen eurooppalainen täällä kato, maailma pyörii mun syntymän ympärillä.) Kaikki kuulostaa niin mielenkiintoiselta ja ihmettelen vaan sun sopeutumiskykyä, se on ihailtavaa! "Kantapaikka" jo nyt! Herroja pullahtaa ja valokuvaprojekteja ja varsinkin "seuraavana päivänä olin sopeutunut". No oho!
VastaaPoistaPidä huolta itestäs ja nauti kaikesta! Besos Vapulta ja Armas-kahvipapupensaalta jonka sain synttärilahjaksi. Me pidetään huoli sun kämpästä.
Vappu, IHANAA SYNTYMÄPÄIVÄÄ!!!
VastaaPoistaJa terkkuja Armakselle. Voit muuten ristiä munkin huonekasvit jos haluat. Täytyyhän sun saada kutsua niitä nimeltä.
Enkä mä oikeasti ole sopeutunut! :D Se oli vitsi. Ehkä tunsin oloni vähän paremmaksi, mutta tänään olen murjottanut koko päivän. Tää on tekstiä, eli liiottelua ja vääristelyä! En mä oikeasti odota pihvejäkään :D
Hei Tinja,
VastaaPoistahieno matkakertomus, tuskin maltan odottaa, että kirjoitat lisää. paljon hyviä ja iloisia ajatuksia lähettää tant Johanna
Hoo!
VastaaPoistaHali! Kekkoselta piaru.
Rakas, löysinpä vihdoin seuraasi, jo sitä oli kaivattukin! :-)
VastaaPoistaBA kuulostaa ihan siltä kuin pitikin, voin vaan kuvitella minkälaisia ulottuvuukisa vanha katu-uskottava hyvin hereillä pysyvä henkilö sieltä voisikaan löytää..;-) Sitäpaitsi soy muuuuuuy tanguera, me estoy dando cuenta, cada vez más, sanan useammasakin merkityksessä ja halpoja lentojakin tossa tyrkyttävät eli quien sabe, ehkä karkaan kahville sun kanssa.. Tai sitten Sao Paoloon opettelemaan portugalia?
Ystäväni Miguel laittoi elonmerkkejä, lähetän sun tiedot sille uudelleen, on kuulemma asettunut ja useamman vuoden poissaolon jälkeen kaupunki tuntuu uudelta - hänellekin. Ja siitähän Miguel tykkää eli uskoisin miehen viihtyvän kotikulmillaan ainakin meidän kevääseen asti, jolloin kuulemma MD kutsuu taas. Miehellä on culo de mal asiento - se "huonon tuolin takapuoli, joka on kokoajan liikkeessä"- minkäs teet, sekin ominaisuus on jokseenkin pysyvä ihmisessä.
Täällä sataa lunta. Vaakasuoraan ja tuulen kera, -15 mittarissa. Voit kuvitella, että nautin kybällä.. On ikuisuus siitä, kun se vähäinenkin eurooppalaisuus Helsingistä peittyi lumen alle ja kaikki muuttui Siperiaksi. Ilmassa on lievää toivottomuuden tuntua, ainakin allekirjoittaneella, valkoinen vaippa peittää maan, eristää meidät muusta maailmasta ja jäädyttää tunteita myöden kaiken. 77 tuntia viikossa, una semana sí y la otra no, talviautoilua yöaikaan tuolla punaisella, nelipyöräisellä iglulla on saanut mut jo hankkimaan lisää toppavaatteita ja kostoksi nakuilen seuraavat puoli vuotta, jos se kevät nyt enää ikinä ylipäätään tulee, koska tätä kestää ja kestää ja kestää...
Nauti ja kirjoita (meille), kirjoita ja nauti, pysähtyneeltä tuntuessaankin aika kuluu aina samalla tappavalla tahdilla ja jostain kumman syystä sitten lopulta sitä tuntuu aina olleen/olevan liian vähän.
Un abrazo fuerte <3